Vieraita

Ensimmäiset vieraat saapuivat luoksemme jo melkein heti kun muuttokuorma oli saatu purettua. Sveitsiläinen tuttavapariskunta aloitti Intterrailin junailemalla Zürichistä Berliiniin.

Omalta kannaltani vieraat olivat enemmän kuin tervetulleita. Vaimon Palkalla elämisen sivussa olen ottanut tavoitteeksi opiskella ja kehittää omaa saksan kielen osaamista. Saksan kielen opiskelu ja sen käyttäminen oli erittäin helppoa henkilöiden kanssa, jotka eivät puhu hochdeutschia äidinkielenään. Vieraidemme puhuma, hitaasti ja selkeästi äännetty saksan kieli oli helppoa ymmärtää ja kommunikointi saksaksi koheni muutaman päivän aikana roimasti.

Tuliaiset. Eivät pakollisia, mutta aina niin mukavia.
Lehmäset ovat suola- ja pippurisirotin. How handy!

Muutaman päivän aikana teimme yhdessä turistijuttuja (näistä lisää myöhemmin) ja tutustuimme kaupunkiin. Lyhyen täälläolomme vuoksi emme olleet vielä kummoisia paikallisoppaita, mutta jotain  tekemistä ja näkemistä pystyimme jo suosittelemaan.

Saksan (no joo, ei yleistetä, sanotaan Berliinin) ja Sveitsin välinen hintatasoero on huomattava. Vieraamme päivittelivät kuinka halvalla täällä voikaan syödä maittavan aterian ravintolassa. Kolmen vuoden takaisesta visiitistämme täytyy sanoa, että hinnat täällä ovat kyllä nousseet, mutta vielä ollaan Suomen hintatasoon verrattuna paremmalla puolella. Otetaan lempiesimerkkikini, paikallinen Kebab (tai Döner, kuten sitä toisinaan kutsutaan). Kadulta kojusta ostettuna Kebabia saa 1,9 eurosta alkaen. Suomalaisten suosikki Kebab Ranskalaisilla, vahva kastike ja valkosipuli loistaa poissaolollaan täällä Kebabin ollessa enemmän Pitakebabia ja rullaa. Parin kokeilun perusteella voin sanoa, että täkäläinen kebab on vähintäänkin yhtä hyvää kuin Suomessa.

Wasabipähkinät. Edullisia ja herkullisia.
Kuvassa myös täkäläinen versio Neekerin Brunbergin suukoista.

Lisää ruokajuttuja luvassa myöhemmin - jahka ehditään tutustumaan enemmän paikalliseen ruokakulttuuriin.